Testamentti

Kirjoittanut Spiridon Drozhzhin
Suomentanut Jalmari Virtanen


Ma kuolen kohta, kohta,
Eron jo hetki lyö,
Ei mulle silloin hohda
Nää laaksot, vuorten vyö.
Ei mulle taivon ranta
Kullassa ruskota,
Kun tuoni sinne kantaa,
Saan missä uinailla.
Eloa riemukasta
Ma teille toivon vaan.
Kai Volgan rantamasta
Ma haudan teiltä saan.
Se luokaa sinne, missä
Ma kyntää, kylvää sain
Ja hikihelmehissä
Levosta voimaa hain,
Miss’ kaartaa metsän laitaa
Ruispelto tähkineen,
Uomaansa uurtaa kaitaa
Puronen hiljalleen,
Ja kuuset huminoivat
Niitylle varjon luo,
Ja missä kylät oivat
Rauhaisat luontuu nuo.
Toistanne rakastakaa
Ja työtä, tehtävää.
Miss’ virsiseppä makaa,
Maa pelloks kyntäkää.
Ja tähkät nyökkäelkööt
Kesäpäivät, illansuut,
Ja laulamasta elkööt
Lakatko leivot, muut.
Kun saapuu nuoret naiset
Viljaansa leikkaamaan,
He venäläiset, kauniit
Kai laulaa laulut maan.

1930


Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.