Tervehdys ”Työmiehelle”

Tervehdys ”Työmiehelle”. Kirjoittanut anonyymi

Terve, ”Työmies”, vanhalt’ ystävältä

Astuttua ilmi-ilmoihin!

Ohjeit’ ottamatta käskijältä

Tietäs’ vakavin käy askelin

Kuten tarmokas ja kunnon mies,

Jonka hartioit’ ei paina ies,

Vihaten väk’, ilkivaltaisuutta,

Harrastain ik’-ihmisoikeutta.

Polveton ja selvä olkoon ties!

Vastustuksiss’ ällös olko heikko,

Aja asiaas laill’ urohon!

Enää ole ei, sen tiedät, veikko,

Työs ja miettees vaikuttamaton.

Äänes, ”Työmies”, ei nyt alhainen

Enää ole, ”ääni hyttysen.

Mik’ ei kuulua voi taivahalle”.

Vaan kuin ukko kaikuu kaikkialle,

Saattain mielet, miehet toimehen.

Parhain tieto, taito, omatunto

Olkoot aina toimes lähtehet,

Joista syntyvi se miehen kunto,

Mikä aikaan saa työt tenhoiset.

Elokas viel’ olkoon elämäs

Ollessas jo vuosilt’ iäkäs

Kuin sen, jot’ ei muisto paha paina.

Työs ja mieles olkoot reippaat aina!

Tätä toivoo vanha ystäväs.

Yllä olevan runon lähettäjälle, Suomen kansan ikuisessa muistossa säilyvälle runoilija-vanhukselle lausumme sydämmellisen kiitoksen. Sykkiköön vielä kauan sydämmenne, joka niin lämpimästi seuraa ajan rientoja!

Lähde: Työmies 9.3.1895 (sanomalehtiarkistossa).