Tervehdys ”Työmiehelle”

Tervehdys ”Työmiehelle”.

Kirjoittanut anonyymi


Terve, ”Työmies”, vanhalt’ ystävältä
Astuttua ilmi-ilmoihin!
Ohjeit’ ottamatta käskijältä
Tietäs’ vakavin käy askelin
Kuten tarmokas ja kunnon mies,
Jonka hartioit’ ei paina ies,
Vihaten väk’, ilkivaltaisuutta,
Harrastain ik’-ihmisoikeutta.
Polveton ja selvä olkoon ties!
Vastustuksiss’ ällös olko heikko,
Aja asiaas laill’ urohon!
Enää ole ei, sen tiedät, veikko,
Työs ja miettees vaikuttamaton.
Äänes, ”Työmies”, ei nyt alhainen
Enää ole, ”ääni hyttysen.
Mik’ ei kuulua voi taivahalle”.
Vaan kuin ukko kaikuu kaikkialle,
Saattain mielet, miehet toimehen.
Parhain tieto, taito, omatunto
Olkoot aina toimes lähtehet,
Joista syntyvi se miehen kunto,
Mikä aikaan saa työt tenhoiset.
Elokas viel’ olkoon elämäs
Ollessas jo vuosilt’ iäkäs
Kuin sen, jot’ ei muisto paha paina.
Työs ja mieles olkoot reippaat aina!
Tätä toivoo vanha ystäväs.

Yllä olevan runon lähettäjälle, Suomen kansan ikuisessa muistossa säilyvälle runoilija-vanhukselle lausumme sydämmellisen kiitoksen. Sykkiköön vielä kauan sydämmenne, joka niin lämpimästi seuraa ajan rientoja!


Lähde: Työmies 9.3.1895 (sanomalehtiarkistossa).