Taru.

Kirjoittanut Samppa Luoma


Kylänkulkija orpona kuljeksi
sitä mierolan tietä pitkin,
eikä hän tiennyt aavistaa
että yksi se häntäkin itki.
Hän maailman polkuja poljeksi
ja nauroi itkunsa takaa –
Yks tyttö niin sievä ja herttainen
oli muuten niin synkkä ja vakaa.
Se mierolan kulkija eksyi kai
ja epätoivohon hukkui –
ja impi se hiljaa kuihtui pois
ja mustaan multaan nukkui.


Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.