Tarina (1822)
Tarina. Kirjoittanut anonyymi |
Itä-maassa Arabilaisten entisessä valtakunnassa, tuomihti pikainen ja itsevaltias Ruhtina jonkun kohdastansa mestattavaksi. Mestaus paikkaan vietäissä, huusi mestattava kostoa kuninkaan päälle, ja soimasi kuningasta julmaksi tyranniksi. Kuningas kuuli hänen huutavansa, vaan ei oivaltanut hänen sanojansa, ja kysyi sentähden läsnäolevalta hoviherralta, mitä mestattava huutaa. Hoviherra, joka tunsi että kuolemaan vietävä ei ollut suurta rikosta tehnyt, vastasi: ”Hän rukoilee nöyrimmästi armoa, ja toivottaa teillen taivaan runsasta siunausta ja kaikkinaista iloa ja onnea kaikkien luotujen Isältä. Ruhtinas, jonka ensimmäinen viha oli rauennut, ja jonka nyt tuli surko tuomittua, sanoi: Hän saapi mennä matkaansa; minä anteeksi suon hänen rikoksensa.” Hoviherra kiitti Ruhtinata ja juoksi epuuttamaan mestausta. Mutta toinen pahan suopa Hoviherra meni sillaikaa ja sanoi kuninkaalle, että hänelle oli valheltu ja että mestattava oli kiroillut ja riettaavasti soimannut kuningasta. Vaan kuningas antoi hänellen vastimeksi: ”Mene tiehesi, pahan suopa, minä rakastan enemmän sen toisen hoviherran hyvän suopaa valetta, kuin sinun julmaa totuuttasi.”
Lähde: Turun Viikko-Sanomat 19.10.1822.