Tao-te-king: 29. Toimettomuus

28. Lapseksi tuleminen 29. Toimettomuus.
Tao-te-king
Kirjoittanut Laotse
30. Taistelusta väistyminen


Kun ihminen, joka tahtoo parantaa maailman, ottaa sen käteensä, niin minä ymmärrän, ettei siitä tule loppua.[1]

Henkisiä astioita ei voida maailmassa muodostaa.

Joka tekee, hän hävittää.

Joka tarttuu, hän menettää.

Sillä välttämättä jos yksi edistyy, niin toinen jää jälkeen; jos yksi leimahtaa kuumaksi, niin toinen käy kylmäksi; jos yksi vahvistuu, niin toinen heikkenee; jos yhtä autetaan, niin toista pilataan.

Sentähden viisas jättää kaiken kiihkon, kevytmielisyyden ja prameuden.

  1. Nim. siitä puuhasta. Sillä maailma eli muut ihmiset eivät ole kenenkään parannettavissa. Jokaisen parantuminen riippuu viime kädessä hänestä itsestään. Ainoastaan itseään parantamalla ihminen voi muita auttaa ja muita opastaa.