Talviyö (Pakarinen)
Talviyö. Kirjoittanut Eino Pakarinen |
- Painuu päivä taakse metsän tumman –
- taasen tunnen rinnassani kaihon kumman,
- kaihon kauniin tähtiin kiiltäviin,
- kaukaa, kaukaa tänne, maahan siintäviin.
- Tuuli kerran vain
- huokaa, uinumaan
- saa jo metsä, – ihmissilmä
- valvoo vain.
- Kuullos soitto hiljaisuuden yössä
- kaunis, kirkas helähtää nyt tähtivyössä.
- Kutsuu, kiehtoo kirkkain sävelvuo,
- kutsun, lapsi maan, se rauhaan sulle tuo:
- tullos, täällä vain
- rintas rauhan saa.
- Turhaan etsit, löydä et sä
- päällä maan.
- Loistaa, välkkyy tähdet talviyössä –
- kirkkain, kaunein ken sä lienet tähtivyössä?
- Nytpä tunnen, iltatähti, sun,
- ystäväni ainut, armahani mun.
- Oi, jos kanssas vaan
- saisin jättää maan,
- kirkkautta kohti nousta
- aina vain.
Lähde: Pakarinen, Eino 1928: Laulu ja elämä. Liikepaino, Turku.