Talvimatka (Koitar 2)

Talvimatka. Kirjoittanut B. F. Salonen

Mikä loiste kaikkialla!

Illan kuuhut kumottaa,

Tähdet tuikkaa taivahalla,

Sinikannen kaunistaa.

Hiljaisuus nyt vallitseepi;

Muut’ ei ääntä kuulla saa:

Rekonen vaan ratiseepi,

Porokello poukuttaa.

Reessä yksin röhjöttelen,

Sulo-yötä ihaillen;

Ihanuutta ihmettelen,

Taivaan kantta katselen.

Tuolla säihkyin hopealle

Pohjantähti loistelee,

Kaukaiselle kulkijalle

Pohjan maita viittailee.

Viitakekin Wäinämöisen

Tuolla kullan kiiltelee.

Luotu varaks’ ajan öisen,

Miestänsä se vartoilee.

Mies! – Niin mies jo tulla saisi,

Joka sieppais viitakkeen,

Sillä lyödä rapsuttaisi

Rikkaruohot – – –

Tpruu! – Nyt ollaan kievarissa.

Hevoista! Ja sukkelaan!

Siksi kuin on valjahissa,

Huoneesen käyn vartomaan.

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. II. 1873. Savo-Karjalainen Osakunta, Helsinki.