Talven tultua ja korven uinuessa untaan kuuluu kaukaa kummallinen kuoro

Talven tultua ja korven uinuessa untaan kuuluu kaukaa kummallinen kuoro. Kirjoittanut Antti Rytkönen

Eikä aikaakaan, ja taasen

korpi uinuu suurta unta;

hirvi laukkaa, hienoa nyt

maassa on jo vitilunta.

Tulee vastaan joulupukki,

lapsosille lahjat antaa,

samalla myös vuoden loppuun

hirvi matkamiehet kantaa.

Ja kun vuoden vaipuessa

tulemass’ on uuden vuoro,

On kuin jostain kaukaa, kaukaa

näin nyt soisi kumma kuoro:

»Hetki vain, ja niinkuin hetket,

jotka vilahtaen jäivät,

unelmana vilahtavat

ohi elommekin päivät.»

Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.