Talonpojan laulu.
(Lähdetetty.)
Kirjoittanut Pietari Mansikka


Talonpoika oivallinen
Ompi aina onnellinen,
Jos on työssä mahtava
Muuten myöskin taitava.
Kyllin kynnän peltojani
Omalla mun orhillani;
Hankasoita raatelen
Puutpa maahan kaatelen.
Niistä viljoa viruupi
Sekä heiniä heluupi,
Riistat karttuut rikkahat
Raavas-muonat raikiat.
Rahall’ riistaa ihmiselle,
Taikka muonaa raavahille
Enpä osta ollenkaan
Tarvinne mä talvellaan.
Veron maksan maan-tulolla
Sekä kaikki kaunosella
Omalla mun riistalla
Virkamiehet viljalla.
Viempä vielä myötäväksi,
Aina tuota tuonemmaksi,
Tuonpa viljaa Viipuriin
Sekä muuta kaupunkiin.
Saanpa Saksoilta hyviltä
Oiva hinnan ostajilla;
Rahoja rajusti tuon
Ruplasia taskuun luon.
Niillä ostan ostokseni
Tuomisia lapsilleni
Kaupunnista kaunista
Vaimolleni vaatetta.
Kohvita kotona olla
Huoli-suulla huonommalla,
Ei mun eukko tarvitse
Eikä pienet perhoset.
Päivät vietän virkummasti
Aina työssä ahkerasti,
Yöt lepään mä levossa
Kunne nousen puhteena.
Lapset laitan naimisille
Panen nuorra nuotehille
Savossa on sulhoja
Pohjolassa tyttöjä,
Vaan en laske lapsiani
Omiaini ollenkaani
Vihityksi vieraalle
Muukalaisen lapselle.
Siitä turmio tulisi
Ilkeämpi ilmestyisi
Suloselle Suomelle
Kaunoselle kansalle.

P[ietari]. M[ansikk]–a.


Lähde: Sanan-Lennätin 14.3.1857.