Talon Hävittäjän Laulu

Talon Hävittäjän Laulu.
(Lähetty)
Kirjoittanut Carl Helenius
Nuotti: Voi minua Piikaa! &c.


v. 1.

Voi minua Mattia!
Isoo juoppoo trattia,
Taloni tämä on huonoxi tullut
Joka on oiva ja hyväkin ollut.

v. 2.

Voi minua &c.
Pellosa parhasa kukkaat nyt nähdän
Niinkuin niituisa koska ne tehdän.

v. 3.

Voi minua &c.
Etten nyt enä kans kynnä ja kaiva
Siitä siis syystä ei viljasta vaiva.

v. 4.

Voi minua &c.
Ei enä ämmällä asia aittaan,
Eikä myös aineita pienehen paitaan.

v. 5.

Voi minua &c.
Velkani vuodella kauhiasti kasva,
Eikä nyt enä siis riitoihin rasva.

v. 6.

Voi minua &c.
Talosta täyty niin Töllihin muutta
Sepä vaan sydändä suretta suutta.

v. 7.

Voi minua &c.
Ämmäni sitä myös alati soima
Ettei siis äijällä enä nyt voima.

v. 8.

Voi minua &c.
Heikoxi huonoxi töisäni tutan
Hidaxi hulluxi hankeisa huutan.

v. 9.

Voi minua &c.
Mies olin muinengin mukama muita
Sixi en joutua enä siis suita.

v. 10.

Voi minua &c.
En ole enä nyt taipuva töihin,
Engä myös kelpava mihingään muihin

v. 11.

Voi minua &c.
Puutoxet kovasti karkavat päällä,
Taloni toiselle saattavat täällä.

v. 12.

Voi minua &c.
Kurkkuni sitten siis kylläkin kuiva
Koska ei kieleni viinasa uiva.

v. 13.

Voi minua &c.
Mitä siis minulle tehtävä liene?
Sitä en sanoa todesti tiene.

v. 14.

Voi minua Mattia!
Isoo juoppoo trattia!
Kerjuhun täytypi turvata vihdoin
Joka on kaikista keinosta huonoin.

K[aarlo]. S[imon]. p[oika].
P[öytyältä].


Lähde: Turun Viikko-Sanomat 21.2.1829.