Talon Hävittäjän Laulu

Talon Hävittäjän Laulu. (Lähetty) Kirjoittanut Carl Helenius

Nuotti: Voi minua Piikaa! &c.

v. 1.

Voi minua Mattia!

Isoo juoppoo trattia,

Taloni tämä on huonoxi tullut

Joka on oiva ja hyväkin ollut.

v. 2.

Voi minua &c.

Pellosa parhasa kukkaat nyt nähdän

Niinkuin niituisa koska ne tehdän.

v. 3.

Voi minua &c.

Etten nyt enä kans kynnä ja kaiva

Siitä siis syystä ei viljasta vaiva.

v. 4.

Voi minua &c.

Ei enä ämmällä asia aittaan,

Eikä myös aineita pienehen paitaan.

v. 5.

Voi minua &c.

Velkani vuodella kauhiasti kasva,

Eikä nyt enä siis riitoihin rasva.

v. 6.

Voi minua &c.

Talosta täyty niin Töllihin muutta

Sepä vaan sydändä suretta suutta.

v. 7.

Voi minua &c.

Ämmäni sitä myös alati soima

Ettei siis äijällä enä nyt voima.

v. 8.

Voi minua &c.

Heikoxi huonoxi töisäni tutan

Hidaxi hulluxi hankeisa huutan.

v. 9.

Voi minua &c.

Mies olin muinengin mukama muita

Sixi en joutua enä siis suita.

v. 10.

Voi minua &c.

En ole enä nyt taipuva töihin,

Engä myös kelpava mihingään muihin

v. 11.

Voi minua &c.

Puutoxet kovasti karkavat päällä,

Taloni toiselle saattavat täällä.

v. 12.

Voi minua &c.

Kurkkuni sitten siis kylläkin kuiva

Koska ei kieleni viinasa uiva.

v. 13.

Voi minua &c.

Mitä siis minulle tehtävä liene?

Sitä en sanoa todesti tiene.

v. 14.

Voi minua Mattia!

Isoo juoppoo trattia!

Kerjuhun täytypi turvata vihdoin

Joka on kaikista keinosta huonoin.

K[aarlo]. S[imon]. p[oika].
P[öytyältä].

Lähde: Turun Viikko-Sanomat 21.2.1829.