Talon-pojan Laulu
Talon-pojan Laulu. Lautetaan kuin: Ecce novum gaudium. Kirjoittanut Jaakko Juteini |
- Talon-poika, taitava
- elon etsinnöissä,
- aina olen alkava
- päivät pellon töissä;
- näissä voiman näytän,
- kaikki hyvin käytän,
- aina työni täytän,
- urhollisesti.
- Ei omalla pellolla
- aura (atra) paljon paina,
- mies on itse ilolla
- ahkera siell’ aina.
- Vaimo, kuva valon,
- ombi turva talon,
- riemu joukon jalon
- siivollisesti.
- Tämä sääty suurin on,
- suuri Suomen kansa,
- eikä ole osaton
- perhe pellollansa;
- itse täytän aitan,
- leivän paksun laitan,
- toisellekin taitan
- riemullisesti.
- Juhla jalo johdattaa
- kestin keskellemme,
- olut-kannu kuljettaa
- riemun rinnoillemme.
- Työ on alku elon,
- ihanaisen ilon,
- juotavangin jalon
- herkullisesti.
- Tavara on tallella
- tämän säädyn tiellä;
- siis on syytä suojella
- vapautta vielä;
- sydämellä, suulla,
- menollakin muulla
- Keisaria kuulla,
- uskollisesti.
Lähde: Sanan Saattaja Viipurista -lehden vuosikerta 1833, 9. helmikuuta s. 2. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 22.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Sanan Saattaja Viipurista, vuosikerta 1833. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ssv/ssv1833_rdf.xml.