Tallattu ruusu

Tallattu ruusu. Kirjoittanut Kaarlo Uskela

Oli kurja kulkuri vallannut

mun ruusuni kauniin, tallannut

sen, tahrinut maantien lokaan.

Sen nostin: se oli vaalennut,

sen hempeä hehku jo haalennut.

Sain käsiini pistävän okaan.

Oli kaikki sen kauneus haihtunut,

sen varren muotokin vaihtunut,

oli saanut se vaikean haavan.

Ei voinut se enää tuoksua,

ei näyttänyt elonsa juoksua

mun ruusuni jatkaa saavan.

On ruusuni ruma ja okainen,

niin surkastunut ja lokainen,

niin kuihtunut, lakastunut.

Sen tahdon puhtaaksi suudella,

olen siihen innolla uudella

niin rajusti rakastunut.

Sitä tahdon hellästi hoidella,

sen haavaa hyväillen voidella

siks kunnes se puhkee kukkaan.

On lempeni hedelmän kantava,

se on kauniin tuloksen antava.

Ei mene mun hoitoni hukkaan.

Lähde: Uskela, Kaarlo 1921: Pillastunut runohepo: runoja. Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö, Helsinki.