Taiteilijalle

Taiteilijalle. Kirjoittanut Irene Mendelin

Moittisinko? – Hetken lapsi oot sa,

hetken lasna leikit tuokion,

herkän herkkä olet tunnelmille,

sielus lapsen, taiteilijan on.

Ilonlaine huumaten sua kantaa,

riemun malja sulle kimmeltää,

purppuroiden, helmeillen se päilyy, –

siemaus! – ja kaikki unhoon jää.

Moittisinko? – Järki kylmä moittii, –

sydän muistaa hymys herttaisan,

sydän muistaa hienon kaunosielun,

sydän muistaa laulus sorean.

Sydän tuomariksi sun ei taivu,

lapsi, taiteilija, ihminen,

mut se soisi, että elon arvot

täysin kirkastuisi sinullen.

Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.