Tämä on Juttu Juomareista Koottu kohmelo-väestä
Tämä on Juttu Juomareista Koottu kohmelo-väestä *). Kirjoittanut Elias Tuoriniemi |
- Kuinka kummalta näkyypi,
- Koska katson kansan päälle,
- Kuinka viina vietteleepi
- Ihmisiä ilman alla!
- Kuinka viina viekkahasti
- Viisahankin vietteleepi,
- Viettelepi virkamiehen,
- Päämiehen päihyttääpi,
- Pahon pettääpi Papinkin,
- Oikiankin opettajan,
- Tarkimmankin Talonpojan
- Tarkankin talon isännän!
- Kuinka viina vietteleepi
- Emännänki Eksyttääpi,
- Pahentaapi palkollisen
- Rehellisen renkimiehen,
- Huonommanki huonemiehen,
- Kehnommanki kerjäläisen!
- Kuinka viina vietteleepi,
- Viisahanki virkamiehen!
- Vaikk’ on taito tarkka hällä
- Vielä muita viisahampi,
- Opisa ylös otettu.
- Vaan kuin viina vietteleepi
- Saapi viina vietellyksi,
- Silloin mies on mieltä vailla,
- Pois on toimi toisialla.
- Koska mies on mieltä vailla,
- Sillonpa mies mitätöin:
- Kaikki arvokin katoopi
- Kunniakin kukistuupi.
- Kuinka viina vietteleepi,
- Pahoin pettääpi Papinkin!
- Eipä se sovi Papille
- Olla julma viinan juoja,
- Juosta kanssa juomaritten.
- Kuinka se kuitenki sopii
- Olla vartia vakanen,
- Vartiana valvovaisna
- Siinä Herran Ziionisa?
- Kuinka hän saattapi sanoa,
- Kuinka muille muistutella
- Viinan suuria vikoja,
- Kuin on itse kumppanina,
- Johdattaja juomareille?
- Kuinka se muita kuljettaapi,
- Kuink’ on eellä eksyväisten,
- Ett on itte eksyksisä?
- Vaan en saatakkaan sanoa,
- Paljon puhua Papille;
- Pappi tietääpi paremmin,
- Tietääpi oman tilansa.
- Kuinka viina vietteleepi
- Tarkimmanki talonpojan!
- Jok’ on julma viinan juoja,
- Joka juopi joka päivä,
- Joka päivä päihyksisä
- Alvari kylän ajaja,
- Kuinka sill’ on kuiva kurkku!
- Ei sille piisaa pikari
- Yksi jumpru juotavaksi,
- Eikä kastu kaulavarsi,
- Eikä kastu kielen kanta
- Pikarista pikkuisesta.
- Totta toisenki paneepi,
- Juopi kohta kolmannenkin,
- Neljännen nenänsä alle,
- Vielä juopi viidennenki,
- Kuudennenkin kurkkuhunsa,
- Sekä juopi seitsemännen,
- Kahdeksannen kaulahansa.
- Juopi toopin toisen kanssa
- Vielä kannun kaateleepi.
- Suu syöpi suuret kassat,
- Menee kautta kaulavarren
- Talonki iso tavara.
- Juopi elonsa esinnä,
- Juopi vaimon vaattehetkin,
- Isänsä isot hopiat,
- Kanssa vaarin vanhan kassan.
- Kuinka sill’ on suuri suu,
- Kuinka sill on laaja leuka!
- Syöpi sonnin sorkkinensa
- Syöpi lehmän lieminensä;
- Mahtuupi sen mahahan
- Hepo heinä-häkkinensä.
- Mahtuu sinne suuri maakin,
- Mahtuu laiva lastinensa.
- Kuinka viina vietteleepi,
- Emännänki eksyttääpi!
- Kuinka se on kumma nähdä,
- Että katsoa kamala
- Vaimon päälle päihtynehen!
- Koti sen kolkolta näkyypi,
- Asunnotkin arvoselta,
- Siivotoinn’ on siihen vielä
- Sekä muutoin mustat kaikki:
- Halu haikia palaapi
- Viinan luonna viipymähän.
- Kesken ruan keittämisen
- Meneepi mielitekoonsa
- Kaapistansa katsomahan.
- Ottaa sieltä oiva ryypyn
- Kannustansa kallistaapi.
- Kaatuu kohta kamariinsa
- Kellariinsa kellistyypi.
- Mitä tästä mies sanoopi
- Kuin on vaimo kumossa,
- Talon vanhin vaipununna?
- Löytää lapsen laattialta
- Joka itkeepi isosti,
- Eikä äitin ääntä kuule.
- Ei saa iltasta isäntä,
- Perhe piinaa pitääpi,
- Väki nälkää näkeepi
- Kuin on keitto kesken jäänyt,
- Kesken karja katsomata,
- Kantamata karjan veetkin,
- Talon työt takaperäsä,
- Riihen uuni riitynynnä,
- Saunan uuni sammununna.
- Mies sitte mielipahoisa
- Mene viimmein vihta käessä
- Kylähänkin kylpemähän.
- Kuinka viina vietteleepi
- Parahanki palkollisen!
- Vaikka mies on mieluhinen
- Muitten siivoihin seasa,
- Tasastenki tantereella.
- Vaikk’ on kaunis kasvannolta,
- Kaunis kaikkein seasa,
- Vaan kun viina viettelee
- Saapi viina vietellyksi,
- Niin on reikä renkilläki,
- Suu parka-palkollisella,
- Johon palkkansa paneepi,
- Ansionsa ammuntaapi,
- Jota ei tuki tuhannet,
- Salpaa sataset markat.
- Meneepi turkki tukoksi
- Vielä verka-vaattehetkin,
- Menee killingit sisälle
- Kulkee kuusi-markkasetkin,
- Tolpat toisensa peräsä,
- Loutunsa lopetteleepi.
- Tuonne raukka rahansa,
- Tuonne kylvää kylälle,
- Povestansa puotteleepi.
- Siellä vievät viekkahat,
- Varkahat varastelevat,
- Kuin mies kumosa makaa
- Alla pöydän pyörryksisä,
- Alla penkin pehteleepi.
- Kuinka viina vietteleepi
- Huonommankin huonemiehen!
- Joka on julma viinan juoja
- Viina ratti raivokerta,
- Juopi juhla-vaattehensa,
- Vielä pantiksi paneepi
- Parahankin paitansakin,
- Sukkansakin suuri juoppo
- Paha lallu lakkinsakin.
- Vielä viinahan paneepi
- Kirvehensä, kinttahansa,
- Tuppensa, tuluksensakin
- Vielä juopi veihtensäkin.
- Kuinka viina vietteleepi
- Kehnommankin kerjäläisen!
- Vaikk’ on huono, horjuvainen
- Ettei saata sauvan kansa
- Kontata kylän väliä.
- Käypi kooten konttihinsa,
- Rukoillen, raukuillen,
- Anellen ruan apua;
- Joutuu viimmein viinan luokse,
- Käypi kautta karvaihen,
- Juopi vanhat vaattehensa,
- Juopi kehnot kenkänsäkin
- Ainoanki atriansa,
- Jyvä kouran kontistansa.
- Se on vielä sitä pahempi
- Kuin juovat juhla-päivät,
- Pyhä-päivät pyörryksisä,
- Sillon koolla konnat kaikki,
- Siellä koolla korttimiehet
- Siellä parvi pauhoapi,
- Humalasa huuteleepi.
- Toiset torkuvat unesa,
- Toiset käyvä toikkaroivat,
- Toiset kaatuu kartanolle
- Seinukselle seljällensä.
- Siat siellä siirtelevät,
- Koirat korvia pesevät,
- Sika suuta siivoaapi.
- Menee päivä päihyksisä,
- Toinen päivä tohmerosa,
- Kohmelosa kolmas päivä,
- Vielä viikkokin meneepi.
- Sitten viimmein viikon päästä
- Tuleepi konna kotia.
- Akka alkaapi sanoa,
- Valitella vaimo-parka:
- ”Ei ole puuta puikkoana,
- Eikä päätänä pärettä,
- Eikä einettä väellä.
- Hevoisilt’ on heinät kaikki,
- Heinät kaikki karjaltakin”.
- Tuostakas tora tulee,
- Tappelu tapahtunee!
- Veitten verisen vetääpi
- Puukon hirviän hiasta,
- Jolla akkansa ajaapi,
- Perehensä peljättääpi.
- Akan mettään ajaa,
- Pellolle pere-väkensä.
- Kunu kuuluupi kylähän,
- Tomu toisehen talohon,
- Mettähän iso meteli.
- Juomari on julma ajaja
- Sekä on kiivas kirkko-tiellä.
- Yli akkain ajaa
- Miesten päälle mielipuoli,
- Eikä huoli huonommista,
- Eikä varo vaivasia,
- Ajaa kurjan kuoliaksi,
- Vaivasenkin vainajaksi,
- Kuin ei eestä ennättäne.
- Yli aitain ajaa
- Yli mättäihen menee,
- Ajaa kuusetkin kumohon
- Kaataa männytkin mäeltä,
- Myötänsä veräjät viepi,
- Poies portin pielisetkin.
- Tuskasta tämä tuleepi
- Hepo hillimättömäksi,
- Ettei aiat asettane
- Eikä seinät seisottane.
- Ajaapi rikki rekensä,
- Poikki aisansa ajaapi,
- Ajaa vaimon vaivaseksi,
- Kumppaninsa kuoliaksi.
- Itekkin sitten isäntä
- Jääpi tielle tietämättömäksi.
- Aisat siipenä sivulla,
- Suittet suorana venyypi,
- Juhdan juostesa kotihin,
- Värkit tielle tippunehet,
- Sinne jääny silkki lakki,
- Kinttahatkin kirvonnehet,
- Viina-pottukin povesta,
- Jääny vaimon vaattehetkin,
- Reki vaate vaimoltakin.
- Humalainen hullu vielä
- Sekä kiivas kirkko-mäellä,
- Karjuu kirkko-kartanolla
- Vielä kiljuu kirkossakin
- Huutaa Herran huonehesa.
- Tämä on virka viimmesiä,
- Joka on muutoin moitittava
- Kaikilta ylönkatottu.
- Tähän virkahan vetää
- Ylimmäiset, alammaiset,
- Korkiatkin Kuninkahat,
- Hyvän voiman voittanehet,
- Hyvän arvon ansainnehet,
- Korkiasta kunniasta
- Ikuiselta istumelta
- Poies viina vietteleepi.
- Ei tähän miestä mitalla panna
- Vaalin kautta vaadittane,
- Eikä kylästä kysytä,
- Tahota tietä tapoja.
- Saa sen viran viratoinkin,
- Kelpaa siihen kelvotoinkin
- Pojatkin puoli-ikäiset,
- Nuoret vaimot, vanhat kanssa,
- Siihen tykö tyttäretkin,
- Kelpaa pienet piikaisetkin.
- Tämä on virka vielä sitten
- Ettei ruoki ruan kanssa
- Eikä myös evästä anna,
- Eikä laske laukullensa,
- Eikä kanna kala-vatia,
- Puhu puuro-kattilalle.
- Miestä piinalla pitää,
- Vajanaisen vattan kanssa.
- Kuin on viikon viina-päisä
- Monet päivät päihyksisä,
- Kohma koukkuhun vetääpi,
- Mies käypi köykelöksi
- Kovan kohmelon käsisä,
- Kieli käypi käppyrähän,
- Suu ei tunne suuruksia,
- Suu sonnalta tuleepi,
- Hyvä ruoka ruumenilta.
- Viina se viisi tekee
- Kuusi muuta kummempata
- Sekä syytä seitemänkin.
- Kuin on syöjä synnin orja
- Jumalatoin viinan juoja,
- Joka syöpi syntisesti
- Juopi jumalattomasti,
- Vielä se syöpi syrjällään,
- Maatesaanki maisteleepi,
- Kuttuu vielä kurkkuunsa
- Kurkun kuivan kasteheksi,
- Vaikk’ ei enää suuhun sovi,
- Ota vattakaan vastahan.
- Viina viljalta tulee,
- Poies suusta purkuaapi.
- Tunkio on turvan eessä
- Toinen on takana;
- Siinä sitten siivotoin makaa,
- Siivotoin sian tavalla,
- Eikä tiedä tilastaan
- Eikä paljo paikastansa,
- Kuhun on kerran kompastunut.
- Kuinka viina hengen viepi,
- Surmaa monta Suomen lasta!
- Moni kuolee kujalle,
- Kuolee päälle kuormansakin,
- Kuolee reisulle rekeensä.
- Kuinka vielä viina päissä
- Moni mettään menee,
- Eksyy tieltä entiseltä.
- Kuin ei jaksa jalka käyvä
- Paljo polkia kykene,
- Maata matkalla panee
- Pahan pakkasen käsiin
- Kovan ilman kouristella,
- Kusa kuolema tulee,
- Paha loppu loukahtaa.
- Kuinka vielä viinan tähden
- Nukkuu monta humalaista,
- Pahoin paatista putuaa,
- Venehestä vyörähtää!
- Moni juokseepi jokeen,
- Virtaanki viinapäissä.
- Juomari on häisäkin hävitön,
- Kehtaa se häihinki tulla.
- Kuhtumata kuttuihin,
- Kehtaa tulla tupaan
- Kehtaa eessä kellistellä.
- Silmät kohta kannun päälle
- Kusta kuppia näkisi,
- Kuka nakkaisi kupilla,
- Pikareita pisteleisi.
- Kuin sitte saapi suunsa suloa
- Kevykäistä kielehensä,
- Nousee sitten noitumaan
- Kihkuvaan kiroväkeen.
- Sitten viehään viluhun,
- Pakkaseen paiskataan
- Annetaan aisanpäästä,
- Seipähästä selkähänki.
- Ajattele ihmis parka,
- Syntinen sydän havaitse
- Tutki toimella asia!
- Onko syytä syötävisä,
- Onko viinasa vikaa?
- Viatoin on viina parka
- Eikä ole syytä syötävisä.
- Syyt syöjälle tulee
- Juonet kaikki juomarille.
- Tämä on suotu suuri lahja,
- Suotu suurelta Isältä,
- Lahjoitettu Laupialta,
- Suotu suureksi hyväksi,
- Ravinnoksi raitihiille.
- Tämä on aina ruan alku,
- Ilon alku ainian.
- Hyvä on vielä vilusakin,
- Sangen hyvä sairahille,
- Kovan mielen kohentaa,
- Pahan mielen parantaa,
- Ystäväksi ylentää,
- Vihaisenki vielä tuopi
- Toisen tykö toisinaan.
- Joko laaten laulamasta
- Lasken lauluni lopulle,
- Kosk’ en jaksane jutella
- Enkä yksin ymmärrellä?
- Jopa uni uuvuttaapi
- Kiinni silmäni sitoopi.
- Suuni sulkia pitäsi,
- Vaan en saata vaiti olla
- Kuin juovat Jumalan viljan,
- Syövät syntisten tavalla,
- Eivät pidä Luojasta lukua,
- Varo Kaikkivaltiasta,
- Eikä estä esivalta,
- Eikä kovat kuritukset
- Rangaistukset raskahimmat.
- Ei estä vihaiset vitsat
- Eikä jaksa jalkapuut,
- Vaikk’ on hirmu hirsipuusa
- Julma pölkky pövelillä.
- Jos nyt tahdot tarkimmasti
- Osata oikein elää,
- Niin viero viina esinnä
- Sekä karta karvahita
- Ole viinalle vihanen,
- Heitä pois lihan hekuma
- Vältä syntiä syviä,
- Tee jo kelpaava katumus
- Armon aikana alota.
- Vihanen Jumalan vitsa
- Syöpi syntiset sydämmet
- Kadottaa katumattomat,
- Viepi piinahan pahahan
- Huolen kanssa helvettihin,
- Juoma järvestä pahasta
- Tuodaan tulikivinen.
*) Elias Tuoriniemeltä, Pyhäjoen pitäjästä ja Pyhäjärven kappelista.
Lähde: Topelius, Z. 1826: Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja. Kolmas osa. S. 36–51. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 4.1.2007. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 1 [numerointi ilmeisesti virheellinen]. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/topelius/skvr3_1826_rdf.xml.