Tää päivä on päivä Herran!

Tää päivä on päivä Herran! Kirjoittanut Kössi Kaatra

Tää päiväpä juhlien juhla lie,

tää päivä on päivä Herran,

joka sydän kun riemuten uhrin vie

pyhän uhrimaljaan kerran,

kun syömet syntiset saastastaan

näin tahtovat irti päästä,

pyhä kukka kun puhjeten kuorestaan

pään nostavi talven jäästä

ja tuoksullaan

jo täyttää maan. –

Tää päivä on päivä Herran!

Oi nähkää, kuinka nyt taivaskin

valon juhlahan lahjoittaapi.

Oi nähkää, Pohjolan hankihin

runot Jumala kirjoittaapi

ja enkelit lentävät päällä maan

– ihan siipien suihkehet kuulet –

ja riemua taivahan, riemua maan

nyt kuiskivat noiden huulet.

Koko taivas, maa

nyt julistaa:

Tää päivä on päivä Herran!

Katukerjuri heittävi sauvan pois

ja rampa on terve jälleen,

ja on kuin Luoja leivän sois

sekä särpimen pyytäjälleen.

Nyt nälkä ja tuskakin unhoittuu

tähän riemujen juopumukseen.

Nyt tyytyvi köyhä ja kurja muu

ilohetkisen hurmaukseen.

Joka ihminen

nyt tuntee sen:

Tää päivä on päivä Herran!

Tää päivä on suurien tunteiden

sekä suurien innostusten.

Tää päivä on surmaa murheiden,

surun, vaivojen vastustusten.

Ajan tulevan viesti on päivä tää,

ajan armahan, suuren, uuden,

jona juhlahetkien hurma jää

varaks’ vierivän vastaisuuden,

kun päällä maan

ain tunnetaan:

Nyt aika on aikaa Herran!

Lähde: Lindström, Kössi 1904: Elämästä: runoja. Tampere.