Syysilta (Vala)
Syysilta. Kirjoittanut Katri Vala |
- Käyn rantaan.
- Taivas tähdistä
- on korkea ja hiljainen.
- Lyö vesi mustin lainen mustiin kiviin,
- ja rannan puussa lehti viimeinen
- kuin käsi hukkuvan
- tai mykkä tuskanhuuto ahdistaa.
- Kuun maljan vaskisen
- nyt nostaa metsänneito yli latvojen,
- ja helähtäin
- sen särkyy laita,
- putoo sirpaleina mustaan veteen.
- Vain alakuloinen
- nyt kaiku puiden alla nyyhkyttää.
Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.