Synnin tunnustus.
Ps. 51.
Kirjoittanut Antti Mäkinen


Jumalani armollinen,
Hyvyydestäs suuresta
Armahda, ma rikollinen
Vaikka olen katala:
Syntin’ ovat mustat, suuret,
Julmat, veriruskeat;
Syväll’ ovat niitten juuret,
Läpi sielun tunkevat.
Pese minut puhtahaksi,
Iisopilla puhdista –
Rikokseni raskahaksi
Tunnen: Herra, armahda!
Alati on edessäni
Rikosteni riettaus,
Aina särkee sydäntäni
Syvä synnin turmelus.
Sinua, oi Jumalani!
Synnilläni loukkasin,
Pyhän tahtos tahallani
Törkeästi tallasin:
Synniss’ olen syntynytkin,
Synniss’ elon alun sain –
Puhtautta täydellistä
Sinä vaadit kautta lain.
Jumala! luo uusi sydän,
Puhdas henki minulle –
Yksin kautta henkes pyhän
Otolliseks’ Sinulle
Tulen. – Ällös ota vielä
Henkeäsi minulta,
Edestäsi älä heitä
Syntisistä suurinta.
Anna kaikki anteheksi
Armostasi sulasta,
Verenvi’oist’ askeleni,
Sieluni sa puhdista,
Että voisin riemumielin
Armoasi ylistää,
Kunniaasi kaunokielin
Syntisille julistaa.
Te’e uudeks’ ihmiseksi,
Herra, minut kokonaan,
Syntisille autuudeksi
Tahdon sitten kautta maan
Elämällä, sanallani
Nimeäsi tunnustaa,
Työni kaikki iloksesi,
Herra, Sulle omistaa!

Jesuksen veren kautta
Ja kuollon katkeran –
Sovinto-uhrin pyhän
Jumalan Karitsan –
Ann’ armost’ anteheksi
Kaikki mun syntini,
Kuvasi kaltaiseksi
Uudista sieluni!


Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.