Syksyn satoa.

Kirjoittanut Immi Hellén


– Hei, mistä on matka noin naurusuulla?
– Ka, koulutarhasta! – Saattepa kuulla
kuinka nuo pienet tarhurit haastaa
omasta somasta viljelysmaastaan.
– Me palstan saimme jo kevähällä
ja siin’ oli hauska työskennellä.
Käyttäen lapiota ja kuokkaa
kukin sen peltonsa pehmeeksi muokkaa.
Me siihen siemenet sirotimme,
me perkasimme ja kastelimme.
Ja aurinko paistoi ja turve tunki,
ja taimet ne kilvan kohosi kunkin.
Näin runsahan sieltä nyt sadon saimme,
kun hallan kourista kotiin sen haimme.
On porkkanat meillä ja punajuuret
ja lantut ja kaalit niin mahtavan suuret
Meill’ on nauriita iltamme iloksi syödä
ja herneitä, papuja vaikkapa myödä
ja sipulit keittomme mausteiksi
ja kukkaset kotimme koristeiksi.
Ja nyt me sen tiedämme, – lapset haastaa,
että leipä ja särvin ne lähtee maasta.
Kun innolla, tarmolla työhön tarttuu,
niin sieltä ne siunatut sadot karttuu.

1927.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.