Syksyllä (1874)
Syksyllä. Lauletaan kuin: Erämaata j. n. e. Kirjoittanut J. G. Dahlman |
- Aika ehtii,
- Että lehti
- Puista putoaa,
- Aallot rantaan
- Lyövät santaan,
- Meille muistuttain.
- Kesän kuluvaksi,
- Talven tulevaksi
- Ilmat kylmät, ilmat kylmät
- Tänne Pohjolaan.
- Kylmä puree,
- Kaikki suree
- Suurta muutostaan;
- Ruusu rukka,
- Kedon kukka, Kasvit kaiken maan.
- Koko luonnon lempi,
- Lämmin ilman henki,
- Kaikki muutti, kaikki muutti
- Kalma kokonaan.
- Suojaa etsii,
- Kauvas metsiin
- Korven kuningas
- Siks’ kun Herra
- Tulee kerran
- Pohjan ruhtinas.
- Alppi vuorten päältä
- Lumelta ja jäältä,
- Kuin se herää, kuin se herää
- Hirmu valtias.
- Matkas alaa,
- Mutta palaa
- Aikaan entiseen.
- Kuusi kuuta
- Älä muuta
- Suvi suloinen;
- Silloin jälleen palaa
- Suomi sua halaa
- Ystävämme, ystävämme
- Ijän päiväinen.