Sydän-kissalleni.

Kirjoittanut Kasperi Tanttu


Nyt sinä hyrräät
taas, sydän-kissani, kas sua!
Piikit on piilossa,
tarjoat pehmeetä tassua.
Nyt sinä hyrräät,
leikit ja lempeesti luijaat,
parhaita paloja
heikkona hetkinäin puijaat.
Siksi sä hyrräät,
kun sinun herrasi olen,
tieten ja tahtoen
heiluvaa häntääsi polen.
Naapurit kysyvät:
miks’ sua elätän, kollia;
siksi kun tarvii
kynsiä monia mollia.
Heillä on kanoja,
lampaita, tyhmiä tossoja,
kartanokoiria,
laihoja rapakkokossoja.
Hyst, hyst, hiljaa!
Mainitsin niitä niin murisit,
ah sinä kollini
kaikkien koipia purisit!
Hyrrää sä kollini
narraile naapurein nassuja,
kiittele kanoja,
kukkoja kunnianhassuja.


Lähde: Tanttu, Kasperi & Jali Joutsen 1915: Parivaljakolla: humoristisia runoja. Paperikauppa »Viertola», Tampere.