Sveitsin lauluja
| Sveitsin lauluja Kirjoittanut Friedrich Schiller |
1. Kalastajapoika.
muokkaa- Vesi uimahan vaativi, maininki päilyy,
- poika rannalle nukkui, ruohikko häilyy,
- hän helkkehen kuulee
- kuin huilujen ois,
- kuin enkelikuorot
- maill’ Edenin sois.
- Hän herää, jo autuutta ahmaisee,
- hänen rintaansa lainehet huuhtoelee.
- Soi aalloista ääni:
- mies nuor’, ole mun!
- Ma nukkujan noudan
- jo nuorena sun.
2. Paimen.
muokkaa- Kesä keikkuen läks,
- jäi laitumet huoleen,
- syys saa, kotipuoleen
- jo paimenet käy.
- Me vuorille lähdemme, jällehen näymme,
- käen laulavan kanssa kun laaksoja käymme,
- kun lähtehet läikkyy ja maa pukeuu,
- runot raikuu ja tohisee toukojen kuu.
- Kesä keikkuen läks,
- jäi laitumet huoleen,
- syys saa, kotipuoleen
- jo paimenet käy.
3. Alppi-ampuja.
muokkaa- Jyly vuorilla käy, epävarma on tie,
- ei pelkää, ken alppi-ampuja lie,
- hän uljaana astuu,
- on ympäri jää,
- kevät ei kuki, virpi
- ei vihreäpää.
- Hänen allansa on meri usmainen ain,
- hälle maailma on rako pilvien vain,
- hän ihmisten kaupungit
- unhoittaa,
- mikä luonnon on muoto
- ja kukkiva maa.
Lähde: Leino, Eino 1913 [1908]: Maailman kannel. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.