Susa.

Kirjoittanut Emil Lindahl


Susa tyttöjen parvesta parhain.
Kesäkeijusen lailla hän kulki,
oli umppunsa auennut varhain,
suloaartehet kantaen julki.
Kutoi kulkijan katseille paulaa
poven pehmeät rypäletertut,
paripalmikot kaartoivat kaulaa,
kuin koivua kesäiset kertut.
Sinisilmänsä nauravan näytti!
Rusohuulien kirsikkajuoma
ohiastujat hurmalla täytti.
Oli tenhonsa taivohan tuoma!
Poven kätköissä, huolia vailla
laps’sielunsa kirkkaana väikkyi,
erävuoristokauriin lailla
elon ansoja arkana säikkyi.
Susa tyttöjen parvesta parhain.
Kesäkeijusen lailta hän kulki;
oli umppunsa auennut varhain,
suloaartehet kantaen julki.


Lähde: Lindahl, Emil 1919: Työ ja laulu. Suomen sos-dem. nuorisoliiton toimikunta, Helsinki.