Suru.

Kirjoittanut Emil Lindahl


Se syömehen hiipivi hiljaa,
kun saapuvi äänetön yö,
ja mun henkeni hentoa viljaa
kuin koimato kalvaen syö.
Se untuvaseittinsä heittää
ja aamulla tuntea saan:
suur’ ankeus syömeni peittää,
kuin syyslumi routaisen maan!


Lähde: Lindahl, Emil 1919: Työ ja laulu. Suomen sos-dem. nuorisoliiton toimikunta, Helsinki.