Suomenniemeltä syyskuun lopulla

Suomenniemeltä syyskuun lopulla. Kirjoittanut Antti Karhu

Suomenniemeltä syyskuun lopulla. Kansakoulumme alkukokouksesta aion tässä nyt kertoa vähän jälkimuistelmia, joka kuuluisi päällisinpuolin seuraavasti: syyskuun kymmenenneksi päiväksi kello yhdeksän aamusella kuulutettiin herra vallesmannimme pyyntökirjeen mukaan kuntakokous, jossa ilmoitettiin keskusteltavaksi: josko ja milloin ja minkälainen kansakoulu laitetaan kuntaamme. Määrättyyn aikaan meni esimies kuin myöskin kirkkoherra ja vallesmanni kokouspaikalle, aikaa voittain alkoi jorria myöskin kuntalaisia, toiset katselivat vaan sopivaa paikkaa kuhunka se laitetaan, toiset taas mutisivat keskenään että sitä ei ensinkään tarvitse, koska naapuri pitäjissä on riittävät koulut, joissa voipi käyttää lapsiaan joka tahtoo; ja ilmoittelivat sitä jo esimiehelleen ulkona, sitten k:lo 10 keräännyttiin tupaan. Esimiestä huoletti niinkuin ainakin arkaa, että tuosta tulee nyt julma jupakka, josta paljon naapuripitäjässä kuultiin ja sentähden pelosta piti esimies näin kuuluvan alkulauseen (jonka tähän jonkun poissa olleen pyynnöstä panen):

”Hyvät kuntalaiset!

Nyt tässä on aloitettava kokous, joka on ensimäinen laatuaan kunnassamme. Minulla olisi nykyjään seurakunnassa se asema tässä tilaisuudessa että puhua tämän päiväisen tarkoituksen pääpiirteet. Mutta niinkun hyvät kuntalaisia tiedätte minun vajavaisuuteni ja uskottiin ehkä sen että minulla ei ole täysin elpynyttä ja riittävää käsitystä kansakoulun pääpyrinnöistä, mutta minä uskon teistäkin sen hyvän puolen että ette suinkaan ole puhalletut niin täyteen oman ymmärryksen henkeä että luuloittelisitte itsiänne viisaaksi omissa mielipiteissänne, ja hylkäisitte opin hankkeet sikseen; siis rakkaat kuntalaiset – nyt on meillä juuri se päivä elettävä edessämme, jolloin saamme määrätä: josko ja milloin ja minkälainen kansakoulu laitetaan kuntaamme.

Ei tässä ole aikomus moittia ukkoloita, eikä ole aikomus panna ylen voimin jännittävää taakkaa olkain päälle, tässä tahdon vaan kiittää kuntalaisia siitä etevyydestä, että on jo monia vuosia pidetty vireillä kansakoulun pohja-rahaston kasvamista, ja sentähden ei ole minun luullakseni sanomista mitään sitä aatetta vastaan: josko ja milloin sitä laitetaan vaan minkälainen sen tulisi olla, siitä on vaan esittäminen. Saatan tässä vielä nyt lyhkäisesti mainita, että tämä on nyt kallis päivä. Joskin on kallis aineellisen menetyksen kannalta katsoen näin pienelle seurakunnalle, mutta paljon kalliimpi on se aate, joka tänä päivällä on ulos julkaistava. Älkäämme siis nyt tässä ottako esiin tyhjiä luulojutelmia, niinkuin useissa naapurikunnissa on ollut tapana, vaan laskekaamme yksimielinen ja hyvä perustus, ja osoittakaamme oikiata siveydellistä voimaa, taitoa ja ymmärrystä, niinkuin uskon isämme Lutheruskin kehoittaa, ja kuin alku pannaan hyvä, niin siitä tulee hyvä taikina ja kuin juuri tulee hyvä niin tulevat myöskin hyvät otsat, olkaamme siis vaan nyt yksimieliset.

Ja niin koulu päätettiin laittaa yksimielisesti, yhteinen poikia ja tyttölöitä varten ja opettaja tulee olemaan naispuolinen.

Antti Karhu.

Lähde: Lappeenrannan Uutiset 12.10.1888.