Suomen yleisestä rahaseikasta

Suomen yleisestä rahaseikasta.

Kirjoittanut Kustaa Paturi


Suomen yleisestä rahaseikasta..


Suomettaren 11:ta n:sa kirjoittaa Tiitus Tuiretuinen Jukka Lintuselle muun seassa seuraawaista:
"Mistä maasta wiedään ulkomaille tarwistawarain raaka-ainetta tahi walmistettua tawaraa enemmän kuin sinne ulkomailta tuodaan tawaroita, se enemmyys-wäli tulee kowassa rahassa ja maan hywäksi. Siitä selkenee seki kohta, että semmoisessaki maassa, jossa ei löydy ainoatakaan kulta- eli hopea-wuorta, kuitenkin löytyy kowaa rahaa tarpeeksi asti ja wielä yliki tarpeen, ja että kullan ja hopean kotomaissa sitä wastaan woipi olla köyhyys kowasta rahasta, kuin se tulwaa ulos muihin maihin siinä tapauksessa että kaikki tarwistawarat owat muualta tuotawat, koska kuitenkaan kulta ja hopea ei käy huoneiksi, ei waatteiksi, ei ruuaksi. Tämän seikan saisit, welikulta, laweammin selittää köyhille kappelisi asukkaille, jotta käsittäisiwät sen, että hywällä työn taidolla ja ahkeruudella sekä toimella heidänki saloille kullan ja hopean wirta kääntäisi juoksunsa, ja että, jos eiwät tahdo eli woi enentää tointansa ja työn taitoansa sekä ahkeruuttansa, heidän toki pitäisi wähentää tarpeitansa ja nautintojansa, muutoin wiimeinenki kopekka tulwaa ulos kappelistanne, niinkuin se tekee koko maastamme, jos ei nopea muutos tapahtu."
Tuota tässä edellä kerrottua Tuiretuisen lausetta pitäisi yhteishengen woimalla teroittaa suomen kansan mieleen; – oikeen mieltä murentaa ajatellessa Suomen rahaseikkaa. Paitsi muuta, suomen Pankin waltiowaratoimituskunta 16 päiwä Maalisk. 1860 annetussa Esittelössä Pantti-rahastosta nähdään olewan Ulkona olewaa lainaa panttausta wasten 2,393,639:54, mitä wielä muista kassoista on panttausta wasten lainoja – joista tietysti suurin summa on maatiloja wastaan. Mutta ei tuo wielä mitään ole; hankkeissa on Tilawastike yhdyskunta toimeen tulla ja siihen loput maaomaisuudet pantattaman – niin sitä maakunnan wointumista aiwotaan panna oikeen wauhtiin. – Sitte wasta maatiloille yhteiset markkinat; sopii myydä ja ostaa, kuin muka omistajoilla taloen kanssa ei ole suurta isännys-perää: näin aikoo perintö-miehet muuttua arretattoriksi. Näin wireyttä ja taitoa herätetään, maanwiljelyksen edistykseksi – arrentattorit on muka ahkerampia kuin talon isännät – ne wasta taitawat oppia maata wiljelemään. – "Kyllähän kowa kenkä jalan sylkyttää." Nykyään on maanwiljelys taito ja talouden hoito, opin puolesta, niin kehnolla kannalla, ettei noita Tilawastike yhdistyksen kautta saatawia lainoja suinkaan usea tilallinen taida kunnolla käyttää maanwiljelyksen parannukseen, joko parannuksen eteen-ottamiset käy tyhmältä onnettomasti tai toiset laina-otsat waipuu ylellisen elämän tuhlaukseen. Tilawastike yhdyskunnan welkakirjoilla myös lisättäisiin setelirahan lunnotointa raha-paljoutta; raha-paljouden kautta taasen saataisi oman maan tawara korkeeseen hintaan, jottei oman maan tawara kannattaisi suuressa määrässä wiedä ulkomaille – ulkomaiden tawaraa sitäwastaan kannattaisi jonku ajan paljon siään tuoda – jonka kautta wiimeinen willitys tulisi ensimäistä pahemmaksi, nimittäin suomen omituinen raha-omaisuus tulisi puuttuwaisemmaksi kuin nykyisin onkaan. Hyödyllisempi olisi ensin oppia parempaan maanwiljelys-taito-parannukseen ja taloushoitoon, ja elää nyrkkiä myöden, kuin tehdä suuria lainoja semmoiseen seikkaan, jonka oikeen asian waatimuksen mukaista parannusta niin aiwan harwat taitaa onnellisesti käyttää. Pää-asiallisesti maanwiljelys ja taloudenhoidon taito ja työkansan työ-woima suuremmaksi osaksi matkaan saattaa maanwiljelys parannuksen – taitoa pitäisi puuhata – työtekiä – kansaa on. Se wara, mitäuusien maanwiljelyskoneitten hinnaksi ulkomaille tarwitsee menettää (onhan jo omassa maassa konepajoja) ja ulkomaalaisien maanwiljelys-opettajain palkaksi, jota eiwät tässä maassa menetä, on niin wähä summa että se pitäisi säästämällä koota; Tilawastike yhdyskunnan lainat ei sensuhteen taitoa synnytä, eikä työkansaa Suomessa pysyttele, kuin se matkaan saattaa tuhlausta. Oman maan raharikasten rahat saa lainasiansa Rautatien ja muista waltion wastauksesta olewissa lainoissa – ulkomaalle ei ole pakko rahoja lainata. Tilawastike yhdyskunnan aika ei ole nykyänsä Suomessa. Ajatelkaa Suomen miehet asiaa wielä ennenkö panette Tilawastike yhdistystä käytölliseen toimeen, mitä siitä seuraa. – Tämän kirjoittaja kyllä katsoo lainan saamisen tarpeelliseksi; mutta myös luulee lainan ottajalla tarwitsewan olla taitoa lainaksi saatua rahaa käyttää – ja tuo waan on temppu joka panee ajatukset kireesen mietintöön, onko enemmän lainan saaminen, kuin nykyänsä on tawallista, suomen kansalle yhteiseksi hyödyksi. Edellä olewa moite maanwiljelys taidosta ei koske niihin, jotka owat oppia uurastaneet eli waikuttaneet opin edistystä – niille itseni ja isänmaan puolesta kannan nöyrimmän kiitoksen ja korkian kunnioituksen! En myöskään lue tuhlaukseksi sitä mitä hywätahtoisesti yhteisen edistyksen eteen menetään – se on welwollisuutemme jos tahdotaan edistyä – joka myös elämän liika ylellisyyttä wälttämällä saadaan ulottuwaksi!
Maamies.
Toimituksen lisä: Joka lainaa, se joutuu welkaan, on wanha puheenparsi, jonka totuus ei koskaan wanhene. Mutta mitä maamies tässä sanoo aiwotusta tilawakuus-yhtiöstä, se menee wähän siwullepäin. Tämän yhtiön tarkoitus on nimittäin saada rahaa, jota maamies tarwitsee, paremmalla ehdolla kuin yksityisen tawalliset lainat. Joka lainaa ei tarwitse, hän olkoon kaukana tästä yhtiöstä. Mutta jos joku on waadittu lainaan turwaumaan, eihän se paha liene että hän saa rahaa hywillä ehdoilla.


Lähde: Hämäläinen 13/4/1860