Suomen oikeus

Suomen oikeus Kirjoittanut Lauri Letonmäki

Sen imetti äiti jo lapselleen

ja perintö tuo oli taaton;

sitä mietti kumara kuokkamies

ja uneksi matkaaja maaton.

Sukupolvesta polveen se elänyt on

maan laissa ja veressä kansan.

Se kamartui pohjahan kallion,

imi peltohon juurillansa.

Vei vilu ja rutto ja nälkä vei

ja miekka niin miestä monta.

Mut Suomen oikeutta ne ei

vain kukista kuolematonta.

Kakspäinen kotka sai saaliistaan

toki nielemättömän eineen.

Ei tsaari verinen Venäjän maan

sitä hirttänyt pyöveleineen.

Sillä kansamme kanssa se kasvanut on

ja sen kansan henki on vapaa.

Yön myrsky paiskasi sen kumohon

– pää pystyss’ sen aamu taas tapaa!

On Suomen oikeus kunniaan

ja valtaan nouseva kerran.

Pian kansan tahto jo on laki maan

ja kansa on huoneensa herra!

Pian vapaana oikeus Suomenmaan

jo orjuuden on kapaloista.

Te piirtäkää Suomen historiaan

sanat ”heinäkuun kahdeksastoista!”

(Heinäkuu 1917)

Lähde: Letonmäki, Lauri 1918: Ohjelmarunoja: 2:nen vihko. Tampereen työväen sanomalehti o. y., Tampere.