Suomen Senaatin julistus 6. helmikuuta 1918
1918
on, Sisäasiaintoimituskunnan esittelyssä, antanut seuraavan julistuksen:
Vapautensa puolesta on Suomen kansa noussut jaloon isänmaalliseen taisteluun. Kymmeniätuhansia miehiä kautta koko maan on jo liittynyt hallituksen lippujen alle taistelemaan venäläisten kurittomien sotajoukkojen avustamia rikollisia ja harhaan johdettuja vallankumouksellisia vastaan. Päivä päivältä lisääntyy niitten luku, jotka nousevat ja vaatimalla vaativat aseita, voidaksensa taistella oman, perheensä, paikkakuntansa ja isänmaansa rauhan, turvallisuuden ja vapauden puolesta.
Jokaisen aseisiin kykenevän miehen ehdoton velvollisuus onkin nyt liittyä suojeluskuntien riveihin niin hyvin varustettuna kuin olosuhteet sallivat. Ja kaikkien muitten kansalaisten on tuettava suojeluskuntien ja niiden johdon toimintaa.
Suojeluskuntien muonitusta varten perustetaan Suomen Valtion puolustuslaitoksen pääintendentuuri ja sen alaisina toimivat piirikomiteat. Hallinnollisten virkamiesten, elintarvelautakuntain sekä yksityisten kansalaisten tulee kaikin voimin avustaa näiden toimintaa.
Hallinnollisten virkamiesten tulee: 1) huolehtia suojeluskuntain majoituksesta; 2) avustaa hevosten saamista muonavarojen kuletusta, joukkojen siirtoja y.m. varten; sekä 3) noudattaa piirikomiteain määräyksiä puolustustoiminnalle tarpeellisten tavarain hankkimiseksi ja muissa suhteissa.
Elintarvelautakuntien tulee: 1) hankkia piirikomiteoille niitä elintarpeita, joita nämä pyytävät; sekä 2) auttaa alueellaan olevien suojeluskuntain toimihenkilöitä heidän työssään ruokavarojen valmistamiseksi y.m.
Maan siviliväestölle välttämättömien elintarpeiden hankinnassa ja jakelussa on noudatettava aikaisemmin annettuja määräyksiä. Yksityisillä vielä olevat, valtiolle takavarikoidut erät on heti kerättävä elintarvelautakuntain varastoihin, joiden suuruudesta on tehtävä ilmoitus Senaatille Vaasaan. Maan puolustustoiminta ja puutteessa olevien pohjoisten kuntain avustaminen vaatii elintarvelautakuntain puolelta uhrautuvaa työtä ja ymmärtämystä. Elintarpeita on luovutettava huolimatta myöhemmästä omasta tarpeesta. Täytyy luottaa, että sitä varten saadaan myöhemmin ulkomailta ruokavaroja.
Elintarpeiden hankinnassa on ehdottomasti noudatettava voimassa olevia rajahintoja. Yksityinen keinotteluluontoinen toiminta on joka tapauksessa estettävä ja rikokset elintarvelakia vastaan saatettavat rangaistuksen alaisiksi.
Elintarvelautakuntain, pääintendentuurin ja viranomaisten säännöllisen työskentelyn ja toiminnan ohella ei ole vähäksi arvattava kansalaisten yksityistä avuliaisuutta. Miltei jokainen voi auttaa. Entistä tarkemmalle ovat omat kotoiset vaatimukset asetettavat. Ruokavaroja, vaatteita sekä rahallista avustusta otetaan vastaan sekä päämajassa että suojeluskuntien eri osastoissa.
Kansalaiset, viranomaiset ja elintarvelautakunnat! Isänmaa ja kansamme vapaustaistelu kutsuu kaikkia tarmokkaaseen velvollisuuksiensa täyttämiseen. Jokainen heti toimeen!
Vaasassa 6 p:nä helmikuuta 1918.
Lähde
muokkaa- Alkuperäiset v:n 1918 kapinan aikana n.s. Vaasan hallituksen julkaisemat Suomen asetuskokoelman numerot. (N:ot 12–28.) Vaasa, Pethmanin kirjapaino 1918.