Suomen Maatalouden parannuksesta: V.
| Suomen Maatalouden parannuksesta: IV. | Suomen Maatalouden parannuksesta IV. Suomen Maatalouden parannuksesta Kirjoittanut Kustaa Paturi |
Suomen Maatalouden parannuksesta: VI. |
- Suomen Maatalouden parannuksesta.
- V.
- Päivättären 1864 vuosikerran 18 n:ssa aineella “Maavero Suomessa” (Vähästäkyröstä kirjoitettu) muun seassa löytyy luettavaksi seuraavaa: “N:ro 5 Ojaniemen kylässä Rauta 7/8 manttaalia omistaa kihlakunnan vanhina Jaakko Mikonpoika, jonka talon avaruus Isonjaon kirjain mukaan on:
| T:nri | kap. | |
| Veropeltoa | 15: | 13 ½. |
| Vero luhtaa | 68: | 3/4. |
| Sekä metsä- ja neva-maata | 177: | 13. |
| Ulkometsä-sarka kaukoluodossa, johon on 3 ½ peninkulman matka |
80: | 13 3/4. |
| Yhteensä | 431: | 9. |
| Peltoa löytyy nykyään enempi kuin tässä yllä on sanottu, että sitä on tehty hako- ja luhta-maille ja ylipään tällä haavalla |
25: | 6 |
| jota viljellään kahdessa jaossa, ja kylvetään |
12: | - |
| Ohria | 4: | - |
| Kauroja | 8: | - |
| Yhteensä | 24: | - |
| Tuloa: | ||
| Josta kylvöstä keskimmäräisellä tulolla on rukiita |
50: | - |
| Ohria | 25: | - |
| Kauroja | 40: | - |
- — — — Talossa voi ainoasti elättää 4 työhevosta, ja toisin vuosin 2 kasvavaa varsaa, sekä 12 lypsylehmää, ja nuorta karjaa toisin vuosin 10 asti, kuin myös 25 lammasta, joita ei suinkaan talon heinävaroilla voi elättää, vaan täytyy oljilla ja jyväviljalla elättää, erinomaitten nähden työhevosiin, kuin on kaikki sekä polttopuu että rakennus, aineet 3 ½ peninkulman takaa vedettävä talon luotosarasta, jossa on poltto-metsää, vaan ei riittämään asti siihenkään, eikä rakennus aineita löydy ollenkaan”
- Edellä kerrotussa kirjotuksessa, josta olen vaan lainannut eräotä kohtia, on kuluihin otettu 9 henkinen perhe, 4 renkiä, 3 piikaa, isäntä ja emäntä, myös muita kuluja ja ulostekoja, joiden seassa 16 tynnyriä kauroja hevosille; kaikki luontokappaleiden tuotto on luettu talouden omaksi atrpeeksi ja talouskäytäntökertomus lopetetaan siten että menot on 825 markkaa isommat kuin tulot. Koska en voi tulla selvälle edellä olevasta talouskertomuksesta kuinka suuri tulo olisi tilalla kutakin henkeä kohtaan kaikessa tuotteessa raha-arvosta, ulostekoja lukuun ottamatta, niin teen sen osittain arviokaupalla omituisella tavallani järjestää seuraavalla tavalla.
Tuloa:
| Mark. | pen. | |
| Rukiita 12 tynnyrin kylvästä, josta siemen vedetään pois, 38 tynnyrua; 22 markkaa tynnyri | 836: | - |
| Ohria 4 tynnyrin kylvöstä, josta siemen vedetään pois, 21 tynnyriä, 16 markkaa tynnyri | 336; | - |
| Kauroja 8 tynnyrin kylvöstä, josta siemen ja hevoisten syöttötarpeeksi 16 tynnyriä vedetään poia, tulosta jääpi 16 tynnyriä: 11 markkaa tynnyri | 176: | - |
| Pataatti-tulosta yli siemenen raha-arvosta | 200: | - |
| Karjasta 12 lypsävästä lehmästä, joita olkivaroilla enemmäksi osaksi ruokitaan ja käyvät huononlaisessa laitussa, ja joiden maidolla vasikat juotetaan, 25 markkaa lehmältä | 300: | - |
| Kolmelta tappo-raavaalta vuodessa | 120: | - |
| 25 lampaan villoista 4 markkaa kultakin, joihin on karitsain villatkin luettuna | 100: | - |
| 15 tappo-lampaasta vuodessa | 100: | - |
| Yhteensä | 1.168: | - |
- Tulosumma jaettuna 9:lle hengelle tekee: kukin vuotuinen saalis 240 markkaa 88 penniä.
- Edellä kerrotun Raudan maanviljelys- ja koko hoitojärjestys ensi silmäyksellä näyttää olevan luonnottomalal kannalla, jo senki suhteen että viljellään tähkä-riistaa (viljaa) laajalla pelto-alalla vähään jyvä-saaliiseen, kuin myös heinävarat puuttuu, sekä laaja viljakasvuille viljeltävä pelto vaatii pereen isoksi, joka matkaan saattaa puutarpeen paljoutta, suurempi puutarve taasen kaikki tulee kauempaa vedettäväksi, kuin likempi puusaalis luetaan täyttävän vähemmän tarpeen. Mainitulla tilalla likellä olevalla metsämaalla näyttää myös olevan jo ajanpitkään käytetty suurta metsän tuhlausta, koska likeinen metsämaa ei täytä puutarpeita, vaikka edellä olevan kertomuksen mukaan on metsämaata puolentoista sadan tynnytin alan paikoille, kuin pelloksi tehty metsä- ja nevamaa jätetään lu’usta pois. Puolentoista sataa tynnyrin alaa metsämaata on kylläksi 9 täys-kasvohenkisen perheen talouden tarpeeksi rakennus- ja polttopuissa, kuin ei vaan metsää paljasteta kerrassaan alastomaksi eli varvikoksi. Järjettömällä käytöksellä saadaan paljastetuksi ja alastomaksi koko Suomen maakin. Jos raudan talon metsämää-ala olisi suureksi osaksi nevamaatakin, joka eräissä kohden ei kasvaisi puita, niin saapihan nevan vähällä ojituksella niin kuivaksi että kasvaa rajosti metsää; ojitus ei tekisi sinnepäinkään niin suuria kuluja kuin 3 ½ peninkulman päästä puiden veto. Surkean surkeata että tasava hedelmälliset maat paljatetaan niin alastomiksi ja maataloushoito täytetään niin huonossa järjestyksessä ettei kannata työtätekevää perettä ylöspitää, niin kuin Raudan talouskertomuksessa luetaan tulevan tappoa vuodessa 825 markkaa, vaikkei, kuin ei hollia eikä papin halkoja tai olkia lueta raha-kuluihin, ulosteot oman laskunsa mukaan näytä tekevän vuodessa kuin 162 markkaa, jommoisen ulosteon niin suurelta viljelys-alalta ei pitäisi oleman rasittava, siinä tapauksessa jos jotakin ulostekoa pitää oleman talosta.
- Lähde: Suometar-lehden vuosikerta 1865, 28. kesäkuuta s. 1.