Sunnuntaina (Soini)
Sunnuntaina. Kirjoittanut Lauri Soini |
- On vienontyyni aamu sunnuntain,
- Niin hiljaksehen luonto uinuu vain,
- Niin hiljaa taas on pinta lahtosen,
- Kun pois jo souti kirkkovenhonen.
- Lahdesta taasen lähtee venhonen
- Niin hiljaan edelleen vain liukuen.
- Ei kirkolle näy vievän venhon tie,
- Se saarehen vain salmen suussa vie.
- Mies tupaan venhostaan käy suruinen,
- On jossa joukko koolla pienoinen;
- Siell’ veli veljelleen suo surujaan
- Ja painavia syntitaakkojaan.
- Siell’ veli veljyttänsä lohduttaa
- Ja heikon uskoo vahvat vahvistaa,
- Siell’ jokainen on yhdenvertainen
- Ja rauhan henki täyttää huonehen. –
- Saaresta lähtee pieni venhonen
- Niin vinhakasti eespäin kiitäen.
- Mies jäntevästi soutaa airoillaan,
- On taivaan loiste hällä poskillaan.
1894.
Lähde: Soini, Lauri 1895: Runopisareita. Otava, Helsinki.