Stalin

Stalin Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Sydänjuuria riemu on järkyttänyt

Joka hetki, kun nään, miten kukkea nyt

isänmaamme on; kuin joka hermo sen elää.

Joka liikkeessä viilan ja siveltimen,

Teräskotkan ja tankin – ja runottaren

Sama pyrkimys on, sama riemu se helää:

Se riemu, kun Stalinin johdolla saa

Maan onnelliseksi näin muodostaa.

Olen nähnyt kullassa kimmeltävän

Syvän aavan tyynen ja äärettömän,

Kun aurinko hehkuvaa loistetta valaa.

Olen miettinyt silloin: Stalin on

Paras vertaus aavan ja auringon:

Syvä, valtava mielensä leimuu ja palaa.

Sadat miljoonat Staliniin katseen loi

Kuin päivyeen, maalle mi onnen toi.

Olen kuunnellut pauhua myrskyisten

Vesimassojen; vyöryjä seuraellen

Minä mietin: tuon vertaan rahvahan vihaan.

Sama voima on kiukulla miljoonien,

Kun murskaksi iskee ne vihollisen,

Joka tunkisi Sovettein valtion pihaan.

Isänmaahan ja Staliniin rakkaus näin

Vihan salamat lyö vihamiehiä päin.

Minä Kivatshun rannalla seisoessain

Olen kallion vahvuutta ihaillut ain:

Pölypilviksi vyöryjä pirstoo se, tuhoo.

Kun katselen tuota, niin mietiskelen:

Luja meidän on valtamme, graniittinen,

Se ei järky, jos vihamies kiukkua uhoo.

Luja kallio Stalin ja puolue on.

Kyy-trotskien vyyhdit sen muistakohon!

Tasavalloista minkäpä mainita vois,

Joka Sovettein vallassa kuihtunut ois?

Ei!... Sosialismiin ne ihanaan havaa.

Ihan satujen loistavaa puutarhaa

Jo kukkeudessaan ne muistuttaa,

Työn, kulttuurin uusia umpuja avaa.

Puutarhuri Stalin on parhaiten

Puutarhaamme vaalinut, hoitanut sen.

Kun päivyt toi honkien kutreillen

Häälahjoja – helmiä rubiinien

Kesä-iltana – katselin kaunista kuvaa.

Ja mietin: silmin jo seurata sain

Joka puolella onnea miljoonain,

Kylän, kaupungin ihmistä uudistuvaa.

Se on Stalinin kansaa, Sovettein maan.

Sen onnea kaikin me puolustetaan!

Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.