Somat soudella virrat...
Somat soudella virrat... Kirjoittanut Jalmari Virtanen |
- Vesi Kuittien vierivi kuohuellen,
- Enot, kosket ja korvat taivaltaen
- Kuin tahdissa tanssin riehakkaan
- Alas valkeaa Vienaa kohti.
- Se jo Kintismä laulaen muistuttaa,
- Että venhoset vinhaa vauhtia saa
- Ja korsikan partakin kastua voi,
- Kun hyökyjä uhmata tohti.
- Jopa Jyskivä järvikin vastahan saa.
- Jos on myötäistä, purjeita paisuttaa
- Avuks soutajan saapunut tuulonen tuo,
- Joka venheelle vilkettä antaa.
- Suvannoitakin käy tovin tyyniä tie;
- Vene Suapassalmella illalla lie,
- Ja toinen päivä kun sammuu pois,
- Poanjärvellä laskemme rantaan.
- Pian alkavat kosket hyrskeiset,
- Joissa ”Vellamon lempivät kaunottaret”
- Vuos’vuodelta vuottavat vieraitaan,
- Yhä kutsuen jäiseen juhlaan.
- Paha Valkean, Väärän ja Juuman on tie
- Osan ottanut uhreista Tuhkakin lie,
- Myös Kintismä, ehkä myös kosket muut,
- Jotka kuolemaankutsuja tuhlaa.
- Toki hauska on vuoksia viilettää,
- Kun meitä ei ”Vellamon tyttäret” nää,
- Kun kuohuja lentäen venheet vie
- Ohi kaiken, mi vastahan kiitää.
- Vaan ennenkuin Vuotsan ja Usman soi
- Kohu, tyyntäkin runsain soutaa voi
- Ja nähdä kuin sorsat rantoja ui
- Ja joutsenet joikuen liitää.
- Somat soudella virrat on Karjalan maan,
- Somat rannat sen järviä kaunistaa,
- Somat saaret ja salmet ja lehdon puut,
- Soma rahvahan on oma valta!
- Tämä valta se kasvaa ja kaunistuu,
- Sitä Karjalan rahvas ja rahvas muu
- Sydäninnoin hoivaa ja puolustaa,
- Sen nostavi huolien alta.
1927
Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.