Sodasta näin unta

Kirjoittanut Sándor Petőfi
Suomentanut Julius Krohn.


Sodasta menn’-yönä näin mä unta:
Unkari se kutsui poikiaan;
Miekka verinen, kuin muinoin, kulki
Arpakapulana halki maan.
Joka mies, kell’ ykskin tippa verta
Sydämessään, tuosta riemahti;
Vapauden seppeleen – ei halpaa kultaa –
Palkaks oli saava soturi.
Ja hääpäivämme se päivä oli,
Sinun, armas tyttösen’, ja mun;
Maamme suojaks kuoloon mennen jätin
Autuutemme juuri aljetun.
Näin hääpäivänänsä kuoloon mennä –
Eikö, armas, kauheaa se ois? –
Kuitenkin, jos tulis siks, en toisin,
Kuin täss’ unessan’, mä tehdä vois!


Lähde: Petőfi, Sándor 1892: Runoja: ynnä Petöfin elämäkerta. Suomentanut Severi Nyman. Werner Söderström, Porvoo.