[s. 7] kuin tulipalloillakin, pyrstö, jonka jälki taiwaalla on näkynyt useamman minutin lentotähden kadottua. Koska siis lentotähdet owat samaa laatua ja eroawat ainoastansa suuruutensa ja kirkkautensa puolesta, selitti jo Chladin⚲ nimitetyssä kirjassansa lentotähtien olewan kotosin ulkona maan ilmapiiristä, mutta jotka, siihen jouduttuansa, kuumenewat ja sitte sammuwat taikka itse ilmassa taikka ulos siitä tultuansa.
Tulipallot kulkewat useamman peninkulman korkeudessa yli suurien maakuntain, jonka siitä tiedämme että sama tulipallo yhtähaawaa nähdään eripaikoissa kaukana toinen toisistansa. Myös lentotähdet liikkuwat suuressa korkeudessa, sillä Brydone puheli nähneensä Etnan ja Saussure⚲[huom. 1] Montblanc'in[1] kukkulalla lentotähtiä yhtä korkealla kun alhaalla laksossa katsoen. Mutta ei wielä tunnettu mitään niiden oikeasta korkeudesta, eikä niiden retkistä, nopeudesta eli suuruudesta. Silloin oleskeli wuonna 1798 kaksi oppilaista Göttingen akademiassa, Benzenberg⚲[huom. 2] ja Brandes⚲[huom. 3], jotka oliwat rakastuneet luonnon tutkintoon ja päättiwät koetuksillansa tulla johonkin päätökseen nimitetyissä asioissa. Benzenberg⚲ kertoo itse kuinka kaikki ihmiset Göttingistä tekiwät pilkkaa näistä nuorista oppilaisista, jotka lyhty ja kello kädessä sekä Boden tähtikartta kainalossa iltasilla meniwät ulos kedolle lentotähtiä tutkimaan; mutta heidän kuuluisa opettajansa, Lichtenberg⚲[huom. 4], kehotti heitä kärsimään tyhmäin pilkkaa ja pyrkimään eteenpäin aikomisissansa. Näistä kokeista tuliwat he tuntemaan 402 lentotähteä, joista 22 sopiwat yhteen molempain tutkinnoissa ja jotka siis taittiin wisseydellä ja tarkkuudella laskuun ottaa. Kaikista wähin korkeus oli yhdellä, joka kulki noin 1 ½ peninkulmaa maan pinnasta, 7 oli alla 10 peninkulman, 9 oli 10 ja 20
- ↑ Etna ja Montblanc owat kaksi wuorta, edellinen 11 ja jälkimäinen 26 tuhatta jalkaa korkea.
