[s. 13] sikin uskottomalta, ehkä mahdottomaltakin. Ne tulipallot ja lentotähdet, joiden nopeus on 4—6 penikulmaa, eiwät siis saata tulla kuusta. Mutta koska me kutsumme kaikki lentotähdiksi, jotka kirkkaina kulkewat taiwaalla, taitaa ehkä muutamilla niistä olla erinäiset kotoperänsä. Lieneekö näiden seassa semmoisiakin, witkemmin kulkewia, jotka tulewat kuusta, on siksensä nyt päättämättä jätettäwä; mutta todenmukaiselta ei se kuitenkaan näytä. Ja kuun nykyisen tilan suhteen sekä oman tuntomme hänestä täytyy meidän pitää kuun kummanlaisena, joksikin wanhastuneena naapuri-ukkona, joka nestetten ja ilmahengen puutteessa ei enään kykene kowin suuriin ja woimallisiin järäyksiin.
Koska siis kysymyksessä olewat lentotähdet wälttämättömästi owat ulkoa ilmaamme tulewat, eiwätkä kumminkaan ole kotoisin likimmästä naapuristamme kuusta, täytyy meidän pitää heitä itsenäisinä kappaleina, jotka, samaten kun kiertolaiset (planetat) ja pyrstötähdet, lukemattomina kulkewat maailman awaruudessa, pitäin omat ja määrätyt ratansa ympäri aurinkoa, siinä ainoastansa eroawaiset warsinaisista planetaista, että owat niin paljo heitä pienemmät. Mutta tämän wuosisadan kuluessa on keksitty useampia planetaita, niin pieniä ettei ollenkaan näytä kummalta, jos wielä pienempiäkin löydetäisiin, semmenki koska näitä pienen pieniä planetaita olisi sitä koommalta. Niimpä on meidän maamme miljonan ja 300 tuhatta kertaa aurinkoa wähempi ja 1500 kertaa wähempi Jupiteria ja 1000 kertaa wähempi Neptunia. Wiimeiseksi löydetyt pienet planetat owat niin wähäisiä ettei niiden oikeata kokoa tarkoin ole taittu määrätäkkään. Vesta on 25 tuhatta kertaa wähempi maata ja enemmän kun 36 miljona kertaa wähempi Jupiteria, joka on kaikista suurin. Koska nyt on tulipallloja hawaittu, jotka läpitsensä owat 2700 jalkaa, ei näiden ja planetain wäliä siis
