Tätä sivua ei ole oikoluettu
[s. 11]Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Wenäläisen mestoa ja Pohjan
maan waiwoista,
Wuonna 1716.
EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
Peh-
