Kiljusen pojat, lihava Mökö ja laiha Luru, olivat kuulleet hirvien metsästämisestä. Tekihän heidänkin mielensä mennä sellaisia elukoita pyytämään. Kun he tämän asian mainitsivat kotonaan, niin isä Kiljunen sanoi, tai oikeastaan huusi, sillä eihän hän koskaan puhunut tavallisella äänellä:
— Oletteko te ihan patahassuja! Ei niitä saa jokainen pyytää! Ensin on haettava lupa kuvernööriltä.
Kun pojat sen kuulivat, niin he menivät yhdessä kirjoittamaan kirjettä Hämeen läänin kuvernöörille. Kun he kolme tuntia olivat miettineet, millä tavoin tämä kirje oli kirjoitettava, niin he saivat seuraavan valmiiksi:
»Hämeen läänin herra kuvernööri. Mekin tahtoisimme mennä pyytämään hirviä. Saammeko mennä? Kyllä me osaamme sen tehdä, me osaamme vaikka mitä, ja me olemme rohkeita poikia. Mökö ja Luru Kiljunen.»
Kun kuvernööri aina on kohtelias herra, niin tuli pian vastaus pojille, ja siinä sanottiin, että heillä oli lupa tappaa viisi hirveä.
