38
[s. 38] Äiti huomasi ensin, että vettä oli veneessä, ja kiljaisi:
— Tappi on auki!
Silloin isä huusi:
— Pankaa, pojat, tappi kiinni!
Pojat huomasivat, että vesi alkoi jo nousta liian korkealle, ja olisivat mielellään panneet tapin kiinni, mutta eihän tappia mistään löytynyt. Sitä etsittiin ja etsittiin, mutta ei löydetty, sillä Luru ei muistanut, että se oli hänen taskussaan.
Ja vesi nousi veneessä yhä korkeammalle. Kohta sitä alkoi jo tulla laitojenkin yli, sillä vene painui hyvin nopeasti, kun siinä vielä oli toinen raskas riippakivi ja niin monta ihmistä.
Kylläpä Kiljuset kiljuivat!
Jo oli vene aivan veden alla, ja koko herrasväki sai lähteä uimaan. Siinä he sitten räpisköivät, isä, äiti, Mökö, Luru ja Pulla.
Saari oli niin lähellä, että he pääsivät sinne uimalla. Siellä he sitten seisoivat märkinä rannalla ja koettivat nähdä, missä heidän veneensä oli.
Se oli painunut pohjaan! Kun siinä oli suuri kivi, niin eihän se pysynyt veden pinnalla.
Olipa se suuri surkeus!
Kesken heidän suurta suruaan sattui Luru pistämään kätensä taskuunsa ja löysi sieltä tapin. Se oli tallessa, mutta eihän siitä nyt enää ollut mitään apua.
He olisivat tahtoneet sytyttää tulen kuivatukseen vaatteitaan, mutta tulitikut, jotka isä löysi taskustaan,
