[s. 3] „Kutka ovat Kalevalan ensiksi laulaneet, ja missä on tämä tapahtunut?”
Näihin kysymyksiin vastattiin kauan ja yksimielisesti
Lönnrotin arvelulla, että Karjalaiset, olletikin Vienan
Karjalaiset, olivat Kalevalan runot ilmoille tuottaneet, ja että
näiden synnyinmaana oli pidettävä viimeksi mainitun
heimon ala Vienan meren ja joen seuduilla.
Lieneekö näiden kysymysten suhteen kukaan julki lausunut Lönnrotin arvelusta poikkeavata mielipidettä ennen kuin Yrjö-Koskinen „Oppikirjassansa” v. 1869 (s. 12) ilmasi sen ajatuksen, että „todennäköisen arvelun mukaan runojemme Kalevala lienee ollut” „Vuoksen-virran laskupaikoilla” ja että Pohjola siis olisi Laatokan pohjois-rannoilta haettava”; ei hän kuitenkaan mainitse niitä syitä, jotka tämän arvelun saattavat todennäköiseksi. Muutamia vuosia myöhemmin julkasi majisteri A. Borenius „Suomen Kuvalehden” ensimmäisen vuosikerran (1873) 23:ssa n:ssa kirjoituksen, nimellä: „Missä on Kalevala syntynyt?” Tutkimuksensa ponnen muodostaa hra B. seuraavin sanoin, jotka hän on oikein harvennetulla präntillä painattanut: „historialliset ja kielelliset olot Venäjän Karjalassa oikein pakottamalla pakottavat siihen päätökseen, että runo Venäjän Karjalaan on tullut lännestä päin, Suomesta, eikä päinvastoin sieltä ole levinnyt yli Suomen niemen”. Melkein samaan aikaan kuin tämä herra Boreniuksen kir-
