Tämä sivu on oikoluettu
KOLMAS KUVAELMA.
Sali Laukossa.
kurki
(istuu ajatuksissaan uunin luona. Uunin vieressä pieni pöytä, jolla on pergamentteja. Näyttämöä valaisee ainoastaan heikko takkavalkea).
kirsti
(tulee reippaasti peräovesta, lumettunut turkki yllään. Lyhty ja avainkimppu kädessään. Laskee avaimet pöydälle).
(Äänettömyys.)
kurki.
Sinäkö se olet, Kirsti?
kirsti
(valaisee nauraen kasvojaan).
Katsopas minua, Klaus!
kurki.
Sataako siellä lunta?
kirsti.
Kas se vasta pyry on! Kuuletko, kuinka myrsky vonkuu ja ulvoo? (Laskee lyhdyn pois. Riisuu turkkinsa ja pudistelee sitä lumesta. Menee sitten takan viereen lämmittelemään käsiään.) Uh! Täällä on yhtä
