rovasti.
On — minä kuittaan syntinne hänen laskuunsa. (Kirjoittaa.) Siis on tämä asia selvillä.
kurki.
Aiomme muuten kysyä, ettekö tahtoisi tulla meille päivälliselle. Kirsti tarjoo syöttöhanhea ja oikeata lyybekkiläistä.
rovasti.
Kiitos, mutta minulla on vielä pieni toimi tuon kerjäläis-lurjuksen tähden, joka kuljeksii pitäjässämme. (Huutaa.) Hoi, lukkari! (Lukkarille, joka tulee.) Tuokaa mies sisään!
kirsti.
Onko se tuo parannusta saarnaava kerjäläinen?
rovasti
(panee pois paperit ja kirjat).
Olkoon mikä tahansa, kyllä hänestä selvän otan.
kirsti.
Tuo mies miellyttää minua. — Hän on Vääksystä kotoisin, siis minun alustalaisiani.
rovasti.
Tietysti en minä sellaisen kanssa antaudu mihinkään väittelyyn. Hänet tutkitaan vaan ja lähetetään piispan luo — jos se edes maksaa vaivan. Luultavasti se vekkuli on päästään vialla.
kurki.
Voimmehan sitten lähteä yhtä matkaa.
(Kerjäläinen tulee lukkarin ja haudankaivajan seuraamana.)
