kurki.
Minulla ei ole muita. —
rovasti.
Mutta tuo suuri synti?
kurki.
Hm — enkö minä voi maksaa sitä mainitsematta?
rovasti.
Hm — se voi käydä laatuun, mutta sellaisissa tapauksissa laskemme kahdenkertaisesti — sanoithan, että kadut sitä —
kurki.
Niin, minun täytyy päästä siitä — —
rovasti
(selailee erästä kirjaa).
Se maksaa sitten kolmekymmentä oikeata lyybekkiläistä kultakolikkoa. Mutta kuten sanottu, silloin on se etu, ettei tarvitse mainita sitä.
kurki
(maksaa).
rovasti
(laskiessaan).
Etköhän vaan ole unohtanut jotain pikku syntiä? Onhan parasta selvittää kaikki tyynni nyt samalla kertaa — 21, 22, 23, 24 — —
kurki.
Kyllä ne ovat siinä kaikki.
rovasti.
— 25, 26, 27, ajattelepas sentään, 28, 29 ja 30 — hm, aivan oikein. — Vai niin, vai ei enää. — (Latinainen
