Sivu:Elinan surma.djvu/46

Tämä sivu on oikoluettu


elina.
Minä olen — — minä en voi sanoa sitä. (Äänettömyys.)

rovasti.
(on tarkastanut häntä).
Tahdon auttaa sinua. Olet ehkä antanut jonkun nuorukaisen tarttua käteesi, olet tietänyt hänen katseensa tarkastavan sinua, olet katsonut häneen ja — — sen jälkeen et ole enää samanlainen kuin ennen.

elina.
Isä! onko se suuri synti?

rovasti.
Ei. Tuo nuorukainen on kai Uolevi Frille?

elina.
Uoleviko? — Uolevi on lapsuuteni leikkitoveri. Leikissä hän kutsui minua morsiamekseen. Silloin ajattelimme, että leikistä ehkä kerran tulisi totta. Oliko se synti?

rovasti.
Ei.

elina.
Mutta nyt — nyt tahtoo vieras kuva tunkeutua väliimme.

rovasti.
Kuka se on?

elina.
Ritari Kurki.

rovasti.
Laukon herra?