isäntä.
Elina!
r. kirves.
Vouti tahtoo nähdä sinua.
(Elina tulee.)
emäntä.
Voi, voi! antakaa nyt anteeksi lapselle, — ja se että me panemme olutta.
kurki.
(menee ottamaan Elinaa kädestä ja taluttaa hänet esiin).
Te käytte yhä suloisemmaksi ja suloisemmaksi, Elina neiti. Minä näin teidät viime sunnuntaina messussa. Avatkaa silmänne, ihana ruusu! — (Katselevat toisiaan jonkun silmänräpäyksen. Kurki viittaa huoville.) Sallikaa minun antaa teille tämä pieni tervetuliaislahja. Ostin sen juuri Hämeenlinnassa lyybekkiläiseltä kauppiaalta. — Vaan nyt minun taas täytyy viipymättä nousta satulaan. — Tervetuloa minun luokseni, herra Juhani, ja te, jalo rouva — ja te, hyvät naiset. Tervetulleita kaikki Laukkoon! Herran rauha kaikkein meidän kanssamme! (Menee huovin ja isännän kanssa.)
(Ihmetellään. Elina seisoo vaiti mytty kädessä. — Äänettömyys).
r. kirves.
No mutta aukaise nyt, Elina!
r. linnunpää.
Minä avaan.
emäntä.
Elina! Hyvä läpsi! Etkö sinä kuule?
