emäntä.
Olkoon se nuorten asia. Minä olen sanonut miehelleni: emmehän pakota tyttöä enemmän yhdelle kuin toisellekaan. Ne ovat köyhiä molemmat. Tietysti, jos Uolevi voisi hankkia jonkun karjatalon Laukosta — — niin — —
isäntä.
(tulee).
Huh, huh! Tiedätkös, Ebba! En ensinkään arvaa, mitenkä saamme ohrat aittaan tänä vuonna. Nuo kirotut Laukkolaisethan ottavat putipuhtaaksi kaiken työväen meiltä muilta. — Onko sinulla olutta, muoriseni?
emäntä.
Elina, tuopas olutta isälle. Tuommoiset suuret tilat ja tilukset ovat vaan koko seudun turmio.
isäntä.
Se on ihan totta. Mitenkä tulette toimeen siellä Kurolassa päivämiehistä?
r. kirves.
Pulassa mekin ollaan! Juuri nyt, kun kaikkien pelloilla ja riihissä on mitä kiireellisin työ, niin tulee Laukko peltoineen ja riihineen — ikäänkuin heidän olisi tärkeämmät kuin meidän. — No, mitä uutta kuuluu?
isäntä.
Vääksyn voudilta kuulin, että rovasti aikoo ruveta ahdistamaan sitä kerjäläistä, joka täällä kuljeksii ja saarnailee pitäjässä.
r. kirves.
Vai niin! — Kyllä onkin jo aika. Kuuluu olleen julmasti väkeä siellä Rekivuorella viimeisinä sunnuntaina.
