Sivu:Elinan surma.djvu/153

Tämä sivu on oikoluettu

elina.
Suojele minua, Uolevi! Hän tahtoo tappaa minut kuten Kaarinankin.

uolevi.
Älä pelkää! Minä suojelen sinua! (Sulkee hänet syliinsä.)

kurki
(tulee rovastin ja aseenkantajan seurassa. Seisahtuu hetkeksi ja tarkastaa Uolevia, joka pitää Elinaa sylissään).

kirsti.
Klaus! Tuossa näet!

kurki
(karjaisee. Juoksee esille ja lävistää Uolevin. Nostaa Elinan korkealle ilmaan ja paiskaa lattiaan, Kirsti juoksee nurkkaan, osoittaen kurjaa pelkuruutta. Elina liikuttaa itseään vähän).

elina.
Klaus! Sinun lapsesi — sinun — — (Kuolee.)

rovasti.
Kaikkien pyhien nimessä! mitä olette tehnyt?

kurki.
Tieltä, pappi! — Kirsti! sinä pelkäät — sinä pakoilet minua. — Oletko valhetellut?

kirsti.
Olen.

kurki.
Voi sinua, kirottu! (Syöksyy hänen päällensä, mutta väki, joka tulee, estää sen. Hän vaipuu Elinan ruumiin viereen. Lyyli, kerjäläinen ja Matti Niilonpoika tulevat. Katselevat kauhuissaan mitä on tapahtunut.