Sivu:Elinan surma.djvu/142

Tämä sivu on oikoluettu

elina.
Olivatko he hyvin onnelliset?

kirsti.
Klaus ja Kaarinako?

elina
(hiljaa).
Onko totta, että Kaarina käyskentelee tuolla ylhäällä?

kirsti.
Sinä saat kyllä nähdä hänet.

elina.
Vihanneeko hän minua, kun menin Klaun kanssa naimisiin?

kirsti.
Kuolleet vihaavat aina.

elina.
Minä niin pelkään — häntä — Kaarinaa. Kirsti! Voineeko Klaus koskaan unohtaa häntä?

kirsti.
Unohtaa! Ei!

elina
(kiivaasti).
Niin. Kauheata olisikin jäädä ihan unohduksiin kuoltuaan.

kirsti.
Kauheampaa vielä eläessä! Sitäkin täytyy kärsiä.

elina.
Sanotpa tuon aivan kuin olisit itse kokenut sitä.