Sivu:Elinan surma.djvu/116

Tämä sivu on oikoluettu


elina.
Luulenpa että olet unohtanut taitosi täällä Vääksyssä. — Kas tuossa taas, — pidä varasi.

uolevi.
Suo anteeksi.

kirsti
(tulee).
No, miten käy?

elina.
Uolevi häviää.

kirsti.
Uolevilla ei siis ole onnea pelissä — mutta sinun, Elina, taitaa siinä tapauksessa käydä huonommasti. (Nauraa.) — Tiedätkö, tuo myssy on niin hullunnäköinen, sen otan pois. (Koko ajan lempeänä. Ottaa myssyn Elinan päästä ja aukoo hänen tukkansa hajalle. Kaunis sinä olet, Elina! Eikö totta, Uolevi, hän on hyvin kaunis?

uolevi.
Kaunis kuin Jumalan äiti alttarilla!

kirsti.
Sehän oli ritari llisesti sanottu. — Uolevi, soita meille vähän luuttua, ja laula tuo sievä laulu, jonka olet sepittänyt Elinan kunniaksi — muistathan?

uolevi.
Vaiti, Kirsti! — Sitä en laula koskaan enää.

kirsti.
Eihän teidän sitä tarvitse punastua. Laukossahan