Sivu:Elinan surma.djvu/115

Tämä sivu on oikoluettu

elina
(nauraa).
Siksipä hän saakin tyytyä siihen, että karkaan sill'-aikaa kuin hän on poissa.

kirsti.
Millä ihmeellä teitä huvittaisin! Pelatkaa lautapeliä! — Minun täytyy hetkiseksi mennä ulos toimittamaan, että väkesi saa ravintoa. — Puhukaa nyt kaikki vanhat asiat Suomelan ajoilta ja pelatkaa lautapeliä — tässä on. — Uolevi syytti aina pelihaluanne, siihen aikaan kun hän myötäänsä juoksi Suomelassa. — Niin, olettehan nuoruudenystäviä, te molemmat. (Menee.)

elina
(asettaa nappuloita).

uolevi.
Mitä Uoti tekee?

elina
(innostuneena peliin).
Käy susia pyytämässä, luulen ma.

uolevi.
Miksi hän ei tullut mukaan?

elina
(nauraa).
Ei hän tiennyt että lähdin. — Kas niin, nyt puhallan, yks, kaks, kolme, — hyi, miten huolimaton olet!

uolevi.
Kas sitä —