Silmät

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Uni rinnassa soinut
läpi yön ei loimuta voinut.
Yhä sentään se palaa –
suo sen korvaas kuiskata salaa:
Kun kirkkaat, vihreät päivät
heräs kaupungin ylle,
kun taivaan säteilylle
kukat aukes,
suru, tuska ja kaipaus raukes –
sinun silmäsi jäivät.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.