Siksi riennä.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Useinkin
elo hymyy,
useimmin
onni lymyy.
Vanhuuteen
nuoruus vaihtuu.
Jäljilleen
toivot haihtuu.
Riemujas
mieli päilyy,
iltahas
muistot säilyy.
Ainiaan
muisto hyvä
onnestaan
jakaa syvä.
Taltehen
aarteen senpä,
vanhoillen
päivillenpä
ratokseen
ken ei poimi,
onnelleen
eikö toimi?
Eloas
jos sä nuret,
muistojas
silloin suret.
Useinkin
elo hymyy,
useimmin
onni lymyy.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.